Farmasian Päivät käynnistyvät perjantaina erittäin ajankohtaisella aiheella, nimittäin lihavuuden hoidolla.

Mediahuomiota ovat viime aikoina saaneet etenkin semaglutidi-lääkkeet, joista osa potilasta on saanut merkittävän tuen painonpudotukseen. Suomessa näiden lääkkeiden käyttö lihavuuden hoidossa on kasvanut viime vuosina rajusti, ja lääkkeitä käyttää nyt lähes 90 000 suomalaista, pääosin omakustanteisesti.

Lääkkeiden käytön rajusta kasvusta tiedottanut Kela muistuttaakin, että lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa.

Tähän tarttuu myös Farmasian Päivien sessio Lihavuuden hoito – lääkkeitä ja elämäntapamuutos.

Apteekilla tärkeä rooli ravitsemuksen tukemisessa lihavuuslääkityksen aikana

Ravitsemusterapeutti, Farmasian Päivien Lihavuuden hoito - lääkkeitä ja elämäntapamuutos - session yksi asiantuntijoista, Anette Palssa nyökkää elämäntapahoidon roolin vahvistamiselle.

Palssa kannustaa, että hoidon yhteydessä pitäisi jaksaa kiinnittää asiakkaan huomio kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei vain kilojen karisemiseen. Riittävä ja monipuolinen ravinto on yksi tärkeimmistä asioista.

Tässä Palssa näkee apteekkilaisille ison mahdollisuuden.

”Apteekkikohtaamisissa voidaan juurruttaa käsitystä siitä, että lihavuuden lääkehoidossa kyse on muustakin kuin painon laskusta ja tarkistaa, että asiakkaalla on riittävä käsitys lääkityksen vaikutuksesta ravitsemukseen ja hyvästä ravitsemuksesta.”

Palssa lupaakin antaa luennollaan apteekkilaisille konkreettiset sanat ja lauseet puheeksiottamisen tueksi.

Kuitu- ja vitamiinilisä usein tarpeen lihavuuslääkkeiden aikana

Palssan kliininen havainto on, että proteiinin riittävä saanti on monelle laihdutuslääkkeen käyttäjälle tuttua, mutta siihen ruokavalion huomioiminen saattaa jäädäkin.

”Proteiineista puhutaan paljon ja sen saannista ehkä huolehditaan, mutta kasvikset ja kuidut jäävät herkästi vähemmälle.”

Lihavuuslääkkeisiin liittyy usein suolen toiminnan hidastuminen, jota vähäinen kuidunsaanti pahentaa. Kuitulisä voi siksi olla usein tarpeen.

Ravintolisiä voidaan myös tarvita, Palssa sanoo.

”Suomessa voi suositella D-vitamiinia kaikille. On myös syytä huolehtia kalsiumin riittävästä saannista, sillä painonlaskuun liittyy osteoporoosiriski.”

Monivitamiinivalmiste on lihavuuslääkkeen käyttäjälle usein paikallaan.

 ”Harva meistä pystyy niin täydelliseen ruokavalioon 1500–1600 kalorilla päivässä, että kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet tulisi riittävästi katettua.”

Semaglutidi vaikuttaa kylläisyyshormoniin ja sitä kautta vaikeuttaa ja käytännössä estää suurten ruoka-annosten syömistä.

”Jos vähenevän ravinnon laatuun ei kiinnitetä huomiota, tärkeitä ravintoaineita voi jäädä saamatta riittävästi, kun annoskoot pienenevät. Kun lääkitys jatkuu loppuelämän ajan, tämä voi vaikuttaa ravitsemukseen merkittävästi.”

Muita lisiä Palssa kehottaa ottamaan vain mittauksin todettuun tarpeeseen.

Ylipaino voi peittää alleen vajaaravitsemuksen

Palssa muistuttaa, että lihavuutta sairastava on voinut jo ennen lääkityksen aloittamista kärsiä vajaaravitsemuksesta, mikäli ruokavalio on sisältänyt paljon energiaa mutta vain vähän ravintoaineita.

”Kliininen kokemus on, että ylipainoiset ovat meidän modernin maailman vajaaravitsemuksen riskissä oleva asiakaskunta”, Palssa kuvaa.

Lihavuuden Käypä hoito -suositus ohjaa, että ravitsemusterapeutin tulisi olla mukana jokaisessa lihavuuden hoitotiimissä ainakin hoidon suunnittelun asiantuntijana ja ravitsemusterapeutin vastaanotolle tulisi ohjata monissa tapauksissa.

Näin ei läheskään aina ole, Palssa sanoo.

”Työterveyshuolto saattaa ohjata ravitsemusterapeutin vastaanotolle, mutta usein ravitsemusohjaus jää lihavuuslääkkeitä määrätessä usein hyvin niukkaan rooliin. Siksikin apteekin rooli voi korostua tässä.”

Minne lihavuuden hoidon fokus kuuluu?

Ravitsemusterapeuttina Palssa on auttanut lukemattomia yksilöitä ja ryhmiä lihavuuden elinikäisessä hoidossa, lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla. Työ on tärkeää ja mielekästä, ja samalla Palssa haluaa muistuttaa työn kohdentamisen ristiriitaisuudesta.

”Meidän tulee muista se, että yhteiskunnan rakenteet aiheuttavat lihavuutta. Nyt yritämme ratkaista ongelmaa yksilöä lääkitsemällä ja keskustelu on välillä hyvinkin keskiluokkaista ja elitististäkin.”

”Oikeasti lihavuutta hoidetaan isossa kuvassa sosiaali- ja perhetyöllä, peruskoulutuksella, mielenterveystyöllä, yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamalla.”

Palssa painottaa, että keskustelua lihavuuden hoidosta todellakin tarvitaan.

”On tärkeää, että puhumme lihavuuden hoidosta ja lihavuuden lääkehoidoista. Jokainen keskustelu, joka vie eteenpäin ymmärrystä siitä, ettei lihavuudessa ole kyse yksilön valinnoista, vastuusta ja syyllisyydestä vaan systeemisestä ongelmasta, on tärkeä myös sen yksilön kannalta, joka lihavuudesta kärsii.”