Voiko tekoäly auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ja ehkäisemään iäkkäiden lääkitysriskejä paremmin? Entä voidaanko riskien paremmalla hallinnalla vähentää terveydenhuollon kuormitusta?

Muun muassa näihin kysymyksiin odotetaan vastauksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimuksesta, jossa arvioidaan tekoälyavusteisen lääkitysriskityökalun käyttöä ammattilaisten päätöksenteon tukena iäkkäiden potilaiden hoidossa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä.

Alustavia tuloksia erittäin kiinnostavasta ja ajankohtaisesta tutkimuksesta päästään kuulemaan Farmasian Päivillä ”Mitä uutta hyvinvointialueiden kliinisessä farmasiassa?”-sessiossa perjantaina 13.11.

”Ainakin ensimmäisen vaiheen tulokset pyritään saamaan kerrottaviksi! Ja jos ehditään tehdä posteria Farmasian Päiville, niin se olisi hyvä! En kyllä uskalla luvata, aina voi kaikkea tapahtua”, nauraa tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen, FaT, Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekista.

Tutkimuspäällikkö Kanninen kertoo tutkimuksesta Farmasian Päivillä yhdessä ensihoidon vastuulääkäri Tero Martikaisen kanssa. Samassa aamusessiossa kuulet myös muista kliinisen farmasian edistysaskeleista eri hyvinvointialueilta.

Lääkityshaitat kuormittavat päivistyksiä - voidaanko kuormitukseen vaikuttaa?

Tutkimushankkeessa kehitettävä tekoälytyökalu kerää päivystykseen saapuvan iäkkään potilaan lääkitystiedot potilastietojärjestelmästä ja varoittaa ammattilaista mahdollisista lääkitysriskeistä.

Työkalun tavoitteena on tukea lääkitysriskien varhaisempaa tunnistamista ja siten edistää turvallisempaa lääkehoitoa sekä mahdollisesti vähentää lääkityshaitoista aiheutuvaa terveydenhuollon kuormitusta.

Potentiaalia on, sillä lähes neljännes iäkkäiden päivystyskäynneistä liittyy lääkitykseen tai lääkehaittoihin. Myös tarvetta on, sillä väestön ikääntyessä ja monilääkityksen lisääntyessä myös lääkitykseen liittyvien haittojen ja riskien määrä kasvaa.

Jos lääkitykseen liittyvää ongelmaa ei tunnisteta, se voi johtaa uusiutuviin terveydenhuollon käynteihin.

”Tulevaisuudessa työkalu olisi ideaalia saada jo perusterveydenhuoltoon, jolloin se voisi vaikuttaa niin perus- kuin erikoissairaanhoidon sekä päivystyksen kuormitukseen”, Kanninen sanoo.

Dataa kertyi kolmesta verrokkiryhmästä - millaisia eroja ryhmien välille syntyi?

Pilotin aikana aineistoa kertyi kolmesta verrokkiryhmästä. Kahdelle ryhmälle farmasian ammattilainen teki päivystyksessä lääkityksen turvatarkastuksen, ja toisessa näistä ryhmistä farmasisti hyödynsi tekoälytyökalua työnsä tukena.

Kolmas verrokkiryhmä sai tavanomaisen päivystyshoidon, jossa farmaseutin resurssia ei ollut käytettävissä lääkityksen turvatarkastuksen tekemiseen eikä tekoälytyökalua hyödynnetty.

Kertyneestä aineistosta ja rekistereistä arvioidaan nyt, millaisia eroja tutkimusryhmien välillä havaitaan esimerkiksi uusissa päivystyskäynneissä ja muissa hoitotuloksissa.

”Odotan innolla analyysien valmistumista ja sitä, millaisia havaintoja aineistosta saamme”, Kanninen sanoo.

Pilotin aikana tekoälytyökalua käyttivät vain farmasian ammattilaiset. Tavoitteena on, että työkalusta saadaan kehitettyä CE-merkitty lääkinnällinen laite terveydenhuollon eri ammattilaisten käyttöön.

Kanninen haluaa välittää luottavat terveiset tekoälystä farmasian ammattilaisille.

”Tekoäly ei tee hoitopäätöksiä, vaan tukee meidän terveydenhuollon ammattilaisten päätöksentekoa tunnistamalla lääkitykseen liittyviä riskejä potilastiedoista. Lopullinen arvio ja päätös säilyvät aina ammattilaisella.”

Tule kuulemaan lisää!

Farmasian Päivät, perjantai 13.11. klo 9.15-11.45

Mitä uutta hyvinvointialueiden kliinisessä farmasiassa?

Sessiossa mukana seitsemän eri kiinnostavaa hanketta ja näkökulmaa!