13. elokuuta 2026|08:00
FP2026: Unettomuuden hoito personoituu – mikä muuttui suosituksessa, miten kohtaan apteekissa?
Farmakologian professori Tomi Rantamäki uskoo, että unettomuuden lääkehoito tulee vielä mullistumaan ja osoittaa apteekkilaisille tärkeän pyynnön.
Farmasian Päivien lauantai starttaa ajankohtaisesti unettomuuden hoidolla.
Unettomuuden Käypä hoito -suositus päivittyi kesäkuussa, ja Farmasian Päivien sessiossa päästään heti suosituksen ytimeen: lääkkeettömän ja lääkkeellisen hoidon rinnakkaiseloon.
”Vanha suositus toimii uuden suosituksen vankkana pohjana, mutta lääkkeetön hoito on nostettu entistä vahvemmin ensisijaiseksi hoidoksi”, farmakologian professori ja luentokokonaisuuden puheenjohtaja Tomi Rantamäki kuvailee.
Samalla vastakkainasettelua lääkkeellisen ja lääkkeettömän hoidon välillä on suosituksessa entisestään vähennetty.
Sessiossa onkin puheenvuorot molemmista unettomuuden tärkeistä hoitokeinoista. Asiantuntijatason CBTI-unettomuusterapeutti Susan Pihl keskittyy erityisesti kognitiivis-behavioraalisiin, lääkkeettömiin menetelmiin ja Rantamäki tuo ajankohtaista tietoa lääkehoitojen mekanismeista, tehosta ja turvallisuudesta.
Miten mallintaa unen dynaamista toimintaa lääkehoidoissa?
Tutkija-Rantamäen toive on, että tulevaisuudessa lääkehoidolla päästään vastamaan nykyistä spesifimmin unen ja uniongelmien valtavaan kirjoon.
”Uskon, että tulevaisuudessa meillä on tarjota parempia lääkkeellisiä ratkaisuja kuin nyt.”
Rantamäki syttyykin, kun pääsee kuvailemaan aivojen huikeaa, monisyklistä toimintaa unen aikana – ja lääkekehityksen haastetta mallintaa sitä lääkehoidossa.
”Unettomuus on hankala lääkinnän kohde, sillä vaikka nukkuminen näyttää ulospäin tasaiselta, aivojen tasolla uni on todella dynaaminen tapahtuma ja aiheuttaa isoja ja lyhytaikaisia muutoksia neurokemian tasolla.”
Rantamäki irrottautuukin lääkekehityksessä pitkään vallinneesta ajattelumallista, jossa lääkkeiltä on toivottu pitkää vaikutusaikaa ja kykyä muuttaa elimistön välittäjäaineiden horjuntatila vakaammaksi.
”Sen sijaan kiinnostava kysymys on, miten me voimme lääkehoidoissa mallintaa ja ottaa huomioon ihmisen elimistössä toimivia, hyvin monimutkaisia ja hyvin nopeita syklisiä toimintoja.”
Yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta, aikuisten pitkittyneen unettomuuden hoitoon käytettävästä lääkkeestä Rantamäki mainitsee daridoreksantin.
"Daridoreksantti vähentää hereilläoloa ylläpitävän oreksiinin vaikutusta aivoissa. Sen vaikutusmekanismi eroaa monista perinteisistä unilääkkeistä, sillä se kohdistuu vireystilaa säätelevään oreksiinijärjestelmään eikä GABA-välitteiseen keskushermoston toiminnan vaimentamiseen”, Rantamäki avaa.
”Kyse ei kuitenkaan ole kaikille sopivasta tai muita hoitoja korvaavasta lääkkeestä, vaan hoidon sopivuus arvioidaan yksilöllisesti unettomuuden syyn, oireiden ja muun terveydentilan perusteella”, hän painottaa.
Uskalla kohdata ja ohjata vertaisryhmiin
Jos unettomuuden hoitoon liittyy tutkijoilla suuria odotuksia, vielä suurempia odotuksia hoidosta liittyy varmasti niillä sadoillatuhansilla apteekin asiakkailla, jotka kärsivät unettomuudesta.
Pitkittynyt unettomuus on kokijalleen usein hyvin kuormittavaa – ja toive nopeasta ratkaisusta inhimillinen.
Mutta nopeita ratkaisuja on harvoin luvassa. Uusien ajattelumallien ja unihygieniataitojen oppiminen vie aikaa, ja lääkehoitojakin voidaan joutua kokeilemaan useita ennen sopivan löytymistä.
Siksi Rantamäellä on apteekkilaisille yksi pyyntö.
”Apteekkilaisten antama pienikin psykologinen tuki lääkeneuvonnan ohessa on äärettömän tärkeää, samoin ohjaus vertaisryhmien pariin, etenkin kun kyse on pitkittyneestä tilanteesta.”