”Kliinisellä farmasialla on tuhannen taalan paikka näyttää voimansa, kun parhaillaan mietitään, millainen säädöskuvio ja miten Kanta-lääkityslistaan käytännössä siirrytään”, toteaa Kaukaan apteekin apteekkari, kliinisen farmasian konkari ja pioneeri Paula Timonen.

Timonen on seurannut Kanta-lääkityslistan etenemistä ja kliiniselle farmasialle siinä nyt avautuvaa näytönpaikkaa apteekkimuutosten keskeltä Lappeenrannasta.

Kahden apteekkitoimipisteen yhdistämisen keskelläkin Timosella on lääkityslistojen toimivuuden ydinkysymys selkeänä mielessä:

”Iso kysymys on, miten siirtymä jalkautetaan käytäntöön niin, että Kanta-lääkityslista aidosti palvelee yksilöitä ja organisaatioita niin kuin sen on luvattu palvelevan. Tämä ei onnistu ilman, että reseptikeskusta, jossa nyt on täysi sekamelska, siivotaan ammattitaidolla.”

”LHA- eli lääkehoidon arviointiosaamisen hankkineet farmasistit sopivat lääkityslistojen päivitys- ja siivoustyöhön kuin nenä päähän. Me pystymme laajalla rintamalla tekemään sen kliinisen työn, johon muut eivät pysty.”

Lääkityslistojen siivoustyöhön tarvitaan isännän ohjausta STM:stä

Timonen toivoo, että Kanta-lääkityslistan myötä Suomeen luodaan selkeä, valtakunnallinen malli siitä, miten lääkityslistat apteekeissa siivotaan ja miten apteekit työn laskuttavat.

Tähän tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriöstä isännän ääntä ja pakottavaa ohjaamista, Timonen näkee.

”Apteekeissa on osaaminen lääkityslistojen päivittämiseen ja niihin asiakkaiden on helppo varata aika lääkityslistan tsekkaukseen. LHA-pätevät farmasistit voisivat haastattelun ja lääkärin hoitosuunnitelmien sekä laboratoriotulosten perusteella siivota lääkityslistat turvallisesti ja vastuullisesti. Tämä loisi samalla mallin, jossa asiakkaan olisi luontevaa tulla farmasistin vastaanotolle lääkehoidon toteutukseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.”

Tähän päivitystyöhön myös Timonen olisi valmis.

LHA-farmasisteille riittää töitä jatkossakin - lämmin suositus koulutuksesta

Paula Timonen valmistui lääkehoidon kokonaisarvioinnin (LHKA) osaajaksi yhtenä varhaisimmista. Hän oli ensimmäinen, joka perusti Suomeen kliinisen farmasian palveluita tarjoavan yrityksen, Pro Dosiksen, vuonna 2008.

Kliininen farmasia vei Timosen sydämen samantien, eikä palo ole vuosien aikana sammunut, vaikka apteekkarin arki on vienyt ajasta valtaosan.

Timonen on istunut satojen lääkehoidon arviointiin tulleiden asiakkaiden rinnalla, kuunnellut huolet ja pelot, toiveet ja odotukset lääkityslistojen takaa, nähnyt arjen haasteet ja voimavarat, ja sovittanut yhteistyössä lääkärin kanssa lääkityksen turvalliseksi ja toimivimmaksi tähän kaikkeen.

Hän on tutustunut myös lukemattomiin potilastapauksiin LHA-osaamisen porfoliotnäytön arvioijana.

Timonen iloitsee, että liki kahdessakymmenessä vuodessa kliinisen farmasian arvostus ja ymmärrys sen vaikuttavuudesta on noussut valtakunnallisesti jo ihan toisenlaiseksi kuin ennen.

”Arvostus on noussut etenkin julkisella puolella, jossa muun muassa osasto- ja sairaalafarmaseuttien osaamista käytetään jo paikka paikoin upeasti potilaan hoidon tukena.”

Myös alan oma itsearvostus on viimein noussut, Timonen hymyilee.

”Alamme viimein nähdä itseämme niinä asiantuntijoina, joita me olemme.”

Timonen uskoo ja toivoo, että LHA-farmasistien työtä tarvitaan myös Kanta-lääkityslistaan siirtymäajan jälkeen. 

”Myös jatkossa LHA-farmasistit voisivat yhteistyössä lääkärin ja asiakkaan kanssa huolehtia siitä, että lääkityslista pysyy ajantasaisena.”

Hän suositteleekin LHA-täydennyskoulutusta lämpimästi farmaseuteille, joilla kliinisen farmasian osaaminen ei vielä kuulunut perustutkintoon.

Kliinisen farmasian arvostuksen eteen pitää vielä tehdä töitä

Apteekkarin arki Lappeenrannassa on vienyt Timosen aikaa niin, että omat suunnitelmat kliinisen farmasian tuotteistamisesta apteekissa ovat jääneet odottamaan.

Kliinisen farmasian osaaminen hyödyttää Timosen asiakkaita kuitenkin ihan perustyössä apteekin reseptitiskissä ja itsehoitopuolella. Erityisesti siitä pääsevät nauttimaan apteekin annosjakelun uudet, yksityiset asiakkaat.

”Tarjoamme heille normaalia laajemman lääkehoidon tarkistuksen, tähän omat arvoni ohjaavat vahvasti”, Timonen toteaa.

Timonen kiittelee hyvää yhteistyötä annosjakeluasiakkaina olevien hoivakotien kanssa. Työtä on kuitenkin vielä edessä siinä, että kliinisen farmasian hyötyjä oltaisiin valmiita hankkimaan yritysyhteistyössä laajemmin.

”Vaikka tietoisuus ja arvostus kliinisestä farmasiasta on noussut, se ei ole vielä poikinut sitä, että yritykset olisivat tästä osaamisesta ja asiantuntijuudesta valmiit maksamaan. Tässä meillä on vielä työtä edessä.”